Veden kannattelemana synnytyksessä

Vesisynnytys kasvattaa suosiotaan ja yhä useammat synnyttäjät ovat todenneet veden merkittävän kipua lievittävän vaikutuksen. Sen terapeuttiset hyödyt on tunnettu jo pitkään ja viitteitä veden käytöstä synnytyksessä on jo antiikin Kreikasta saakka. Nykypäivänä vesisynnytyskäytännöt voidaan nojata runsaaseen tutkimustietoon, joka puoltaa veden hyötyjä ja vahvistaa toimintatapojen turvallisuuden. Kätilönä olen päässyt todistamaan veden rentouttavat ja synnytystä edistävät vaikutukset lukemattomia kertoja ja kannustan lämpimästi ammeen käyttöön synnytyksen aikana.

“Tuntui kuin koko keho olisi sulanut rentouteen ja raukeuteen kun astuin lämpimään veteen."

Vettä voi hyödyntää kivunlievityskeinona missä tahansa synnytyksen vaiheessa ja se tutkitusti vähentää tarvetta lääkkeellisiin kivunlievityskeinoihin. Varsinkin ensisynnyttäjillä ammeen käyttö pienentää myös riskiä toimenpiteisiin, kuten lääkkellisen oksitosiinin käyttöön sekä imukuppi- ja sektiosynnytykseen.

Kuva Kati Finell

Milloin ammeeseen?

Synnytyksen varhaisessa vaiheessa, eli latenssivaiheessa, suihku tai tavallinen kylpyamme toimii hyvänä apuna kotona tai sairaalassa. Latenssivaiheessa vesi rentouttaa, ja usein sen seurauksena supistukset harvenevat tai saattavat jopa loppua. Tämä voi antaa kauan odotetun tauon, jolloin synnyttäjä saa kerätä voimia tulevaa synnytystä varten. On aivan normaalia, että synnytyksen latenssivaihe kestää ensisynnyttäjällä useita tunteja tai päiviä, jolloin välillä lepääminen lisää voimia jatkaa eteenpäin.

"Oli ihanaa tuntea veden kannattelevan joka puolelta ja pystyin vaihtamaan asentoa vaivatta."

Jos synnytys on kuitenkin käynnistymässä, ei suihku tai kylpy lopeta supistuksia vaan antaa tarvittavan helpotuksen tuntemuksiin. Jotta kehon hormonitoiminta pääsee aktivoitumaan, vedessä olisi hyvä viipyä ainakin puoli tuntia ja mielellään pidempäänkin, jopa tunteja. Vedessä voi kokeilla erilaisia asentoja ja suihkussa voi tuntua hyvälle istua jumppapallon päällä.

Altaassa on helppo rentoutua supistusten välissä, mikä säästää myös synnyttäjän voimia ja energiaa. Ammeessa voi olla yhdessä kumppanin kanssa, joka voi auttaa rentojen asentojen löytämisessä ja tukea synnyttäjää niin, että tämä voi vaikka torkahtaa hetkeksi.

Kuva David Romualdo / Unsplash

Yleinen ohje synnytysammeeseen siirtymiseen on, että synnytyksen olisi hyvä olla aktiivisessa vaiheessa, jolloin supistukset ovat säännöllisiä ja voimakkaita. Käytännössä kohdunsuu on tällaisessa vaiheessa noin 4-5cm auki, mutta tämäkin ohje on vain viitteellinen ja ammeen käyttö on mahdollista missä tahansa vaiheessa synnytystä. Tarkoituksena on välttää veden supistuksia laimentava vaikutus, jota esiintyy silloin, kun synnytys on vielä alkuvaiheessa.

Oleellisinta oikean ajankohdan valinnassa on synnyttäjän oma kokemus siitä, mikä olisi hänelle hyväksi. Kun altaaseen meno ajoitetaan oikein, synnytys yleensä nopeutuu. Vedessä oleilun seurauksena stressihormonit laskevat ja oksitosiinituotanto lisääntyy. Tällöin supistusten teho kasvaa ja tutkimusten mukaan vedessä oleminen synnytyksen avautumisvaiheessa lyhentää synnytyksen kokonaiskestoa.

"Tuntui hyvälle, että sain vedessä olla omassa rauhassa ja tukijoukot olivat ammeen reunalla lähellä.”

Ammeessa oleiluun ei ole mitään aikarajaa, vaan synnyttäjä voi viihtyä vedessä tuntikaupalla. Sikiön sydänääniä seurataan normaalisti vedenkestävällä dopplerilla tai useimmiten sykeanturilla vatsan päältä tai sikiön päähän kiinnitettävällä scalp-anturilla. Jos supistukset tuntuvan hiipuvan ja niihin halutaan saada voimaa, voi synnyttäjä nousta oleskelemaan hetkeksi pystyasentoon altaan ulkopuolelle, jolloin painovoima lisää painetta kohdunsuulle ja tehostaa supistuksia.

Käytännössä tämä tapahtuu luontevasti vessataukojen kautta, joita kannattaa pitää säännöllisesti, sillä vedessä oleilu kasvattaa virtsantuotantoa ja täysi virtsarakko lisää supistusten kivuliaisuutta. Niin ammeessa kuin suihkussa on tärkeä pitää juotavaa helposti ulottuvilla, sillä nestehukka voi aiheuttaa huonoa oloa ja vaikuttaa myös sikiön vointiin. Kookosvesi, mehut ja smoothiet sopivat hyvin juomaksi ja juomaveteen voi sekoittaa myös ripauksen suolaa.

Kuva Matteo Fusco / Unsplash

Veden lämpötila ammeessa

Ammeen veden lämpötilan on tärkeä olla synnyttäjälle sopivan tuntuinen ja yleensä tämä tarkoittaa 30-37 asteista vettä. Synnytyksen alkuvaiheessa lämpimämpi noin 35-asteinen vesi on sopivaa ja yleisesti suositeltu veden maksimilämpötila on 37°C.

Ponnistusvaiheessa lihastyön määrä lisääntyy, jolloin viileämpi, noin 33-asteinen vesi on mukavampi ja pienentää ylikuumenemisen riskiä. Jos synnyttäjän posket ovat punaiset ja hän hikoilee, on hyvä laskea ammeen lämpötilaa, sillä ylikuumeneminen vaikuttaa myös sikiön vointiin. Liian kuuma vesi tuntuu tukalalle, joten synnyttäjän on tärkeä päättää itse sopiva veden lämpötila.

“Kun pääsin veteen, supistukset lakkasivat hetkeksi. Kaikki olivat hiljaa ja hengitin rauhaa."

Kun synnyttäjä astuu altaaseen, veden rentouttava vaikutus alkaa vaikuttaa tuntemuksiin ja supistuksiin tulee tyypillisesti hieman taukoa tai ne harvenevat. Tämä vaihe voi kestää 10‒30 minuuttia. Alun rauhallisuuden jälkeen supistukset voimistuvat ja tihenevät. Endorfiinien ja oksitosiinin tuotanto kasvaa.

Koska vesi aktivoi kehon omaa kivunlievitysjärjestelmää, synnyttäjä pärjää usein ilman lääkkeellistä kivunlievitystä. Jos hän kuitenkin tarvitsee enemmän tukea supistusten aikana rentoutumiseen, on ilokaasu hyvä apu, kun synnytys lähenee loppuaan ja supistukset voimistuvat. Useimmissa synnytyssairaaloissa ilokaasua on mahdollista käyttää ammeessa oleillessa.

"Kun uusi supistus alkoi tunsin sen voiman ja tiesin, että vauva on pian sylissäni.”

Kuva Dorit Salutskij

Veden hyödyt synnytyksessä

• Vesi helpottaa rentoutumista supistusten aikana,
  voimistaa supistuksia ja samalla nopeuttaa avautumisvaihetta
• Luo yksityisyyden tunnetta
• Helpottaa asentojen vaihtamista sekä painetta alaselässä, koska saa aikaan painottomuuden
• Lisää endorfiinien ja oksitosiinin tuotantoa ja aktivoi näin kehon omaa kivunlievitysjärjestelmää
• Edistää hapetusta ja kiihdyttää verenkiertoa
• Alentaa verenpainetta ja vähentää turvotusta
• Lisää lapsiveden määrää
• Mahdollistaa positiivisen synnytyskokemuksen ja lempeän syntymän
• Vähentää stressihormoneja (adrenaliinia)
• Vähentää lääkkeellisen kivunlievityksen tarvetta
• Vähentää synnytykseen puuttumisen tarvetta (esim. sisätutkimuksia, imukuppi)
• Pehmentää välilihan kudosta ja pienentää riskiä repeämille

Veden mahdolliset haitat

Liian aikainen altaaseen meno saattaa joskus pysäyttää synnytyksen. Tilanne on kuitenkin korjattavissa sillä, että synnyttäjä nousee ylös altaasta ja hakeutuu pystyasentoihin, jotka voimistavat supistuksia.

Tilanteita, jolloin altaasta on hyvä nousta ylös:

• Synnytys ei edisty. Altaaseen voi mennä myöhemmin takaisin.
• Kehon lämpötila on koholla.
• Tarve lääkkeelliselle kivunlievitykselle.
• Sikiön voinnissa ilmenee huolta, joka vaatii tarkempaa seurantaa.

Veteen synnyttäminen

Ammeessa on helppo kokeilla erilaisia ponnistusasentoja. Moni synnyttäjä hakeutuu etunojaan, mutta esimerkiksi myös kyykky tai takanoja kumppanin sylissä on mahdollista. Synnyttäjä ponnistaa vedessä täysin omaan tahtiinsa ja vauvan vointia seurataan sykeanturilla jatkuvasti. Ennen vauvan syntymää veteen tulee yleensä ulostetta, jonka voi nostaa roskiin, eikä se aiheuta mitään ongelmaa vauvalle. Halutessaan synnyttäjä voi tyhjentää suolen vesiperäruiskeella ennen ammeeseen siirtymistä.

Vesi pehmentää kudoksia ja näin ollen vähentää välilihan repeämiä. Välilihan leikkausta ei tehdä vedessä, joten veteen synnyttäminen vähentää myos välilihan leikkauksia. Kätilön ei tarvitse tukea vauvan pään syntymää käsillään, mutta synnyttäjä itse voi tunnustella sitä. Vauvaan saa koske normaalisti myös veden alla. Kun vauvan pää on syntynyt, odotellaan seuraavaa supistusta, jonka aikana vauvan loppukeho yleensä syntyy.

Kun vauva on syntynyt kokonaan veden alle synnyttäjä itse, kumppani tai kätilö nostaa lapsen kasvot edellä veden pinnan yläpuolelle. Hyvin tyypillisesti napanuora on kiertynyt vauvan kaulan tai kehon ympärille ja se kannattaa pujottaa auki, kun vauva on vielä kokonaan veden alla. Vauvan käsittelyssä on tärkeää olla rauhallinen, eikä vauva nostamista pintaan tarvitse hätäillä. Vauvan kasvoille tuleva ilma saa hänet aloittamaan hengittämisen ja tämän jälkeen hänen kasvojaan ei enää lasketa veteen. Vauvan keho on kuitenkin hyvä pitää veden alla ja vanhemman ihoa vasten, jotta hän pysyy lämpimänä. Vauvaa ei tarvitse peittää hatulla tai pyyhkeillä, sillä ne kastuessaan vain viilentävät vauvaa.

Kuva Dorit Salutskij

Istukka syntyy luonnollisesti

Lämpimän veden ansiosta napanuora sykkii kauemmin ja tarjoaa vastasyntyneelle edelleen hapekasta verta. Vauva saattaakin aloittaa hengittämisen hitaammin, mikä on täysin normaalia. Napanuoran leikkaamisella ja altaasta nousemisella ei ole kiirettä, sillä amme tarjoaa hyvän paikan ihokontaktille ja ensi-imetykselle. Napanuora saattaa sykkiä jopa puoli tuntia ja vauvan ollessa hyvävointinen toimenpiteillä ei ole kiirettä, vaan imetyksen voi aloittaa rauhassa vauvantahtisesti. Imettäminen auttaa kohtua supistumaan ja nopeuttaa istukan syntymistä luonnollisesti. Istukan voi synnyttää ammeeseen tai siirtyä vauvan syntymän jälkeen vuoteelle jälkeisvaihetta varten. Toimintatavoissa on sairaala- ja kätilökohtaisia eroja, joita kannattaa tiedustella jo etukäteen.

“Pian syntymäitkun jälkeen vauvani rauhoittui katselemaan kasvojani valtavalla läsnäololla.
Vaikutti siltä, että hän nautti suunnattomasti vedessä olemisesta ja nyt hänellä oli paljon enemmän tilaa potkia ja liikkua kuin ahtaassa kohdussa!”

Vuoden 2020 loppuun mennessä veteen synnyttäminen on mahdollista kaikissa Suomen synnytyssairaaloissa lukuunottamatta Rovaniemen ja Kemin sairaaloita. Kaikissa sairaaloissa on kuitenkin ammeita, joita voi hyödyntää avautumisvaiheessa. Kannattaa varmistaa omasta sairaalasta etukäteen, mitä kriteerejä heillä on ammeessa oleskeluun ja siihen synnyttämiseen, sillä ne ovat sairaalakohtaisia. Aina kriteerit eivät ole tutkimustietoon perustuvia ja niille voikin halutessaan pyytää tieteellistä taustaa. Esimerkiksi GBS-positiivisuus ei ole este veteen synnyttämiselle tutkimusten mukaan, vaikka joissain sairaaloissa se on este hyödyntää ammetta missään vaiheessa synnytystä.

Jos toiveena on päästä synnytyksen aikana ammeeseen, kannattaa omasta sairaalasta varmistaa ammeen käytön kriteerit ja ammeiden määrät. Joihinkin sairaaloihin voi myös viedä oman ammeen, joten yksi mahdollisuus on ostaa ilmatäytteinen La Bassine -allas ja siihen tarvittavat lisävarusteet. Sairaalaan siirtyessä on vielä puhelimitse hyvä mainita toivovansa ammehuonetta ja kätilöä, jolla on varmuutta vesisynnytysten hoitoon.

Kuva Dorit Salutskij

Pääsääntöisesti kokemukset ammeen hyödyntämisestä synnytyksessä ovat positiivisia ja suurin osa veteen synnyttäneistä toivoisi synnyttävänsä veteen myös uudelleen. Vesisynnytyksen hyötynä on lisääntynyt määrä hyvänolon hormoneja, vähemmän toimenpiteitä ja enemmän hallinnan tunnetta, joten veden käyttöä kannattaakin rohkeasti kokeilla, vaikka suunnitelmissa olisikin myöhemmin siirtyä lääkkeelliseen kivunlievityksen pariin. Veden kipua lievittävä vaikutus voi yllättää positiivisesti ja toisaalta ammeesta voi siirtyä helposti pois, jos se ei tunnu itselle sopivalle.

Vesisynnytyksen hyödyt:

• vähemmän verenvuotoja
• väliliha pysyy todennäköisemmin ehjänä, vähemmän vakavia sulkijalihakseen asti ulottuvia repeämiä ja välilihan leikkauksia
• synnytyksen kesto on lyhyempi
• vauvan riski joutua tehohoitoon pienempi

Kuva Dorit Salutskij

Nämä seikat ovat useimmilla suomalaisilla synnytysosastoilla esteenä ammeen käytölle synnytyksen kaikissa vaiheissa:

• Merkittävä huoli sikiön voinnista
• Ennenaikaisuus rv <36+6
• Runsas verinen vuoto
• Vakava raskausmyrkytys
• Vahva epäily infektiosta
• Oireileva genitaaliherpes
• Hepatiitti B tai C, tai HIV, kun viruksia osoitettavissa
• Lämmönnousu >37,5C
• Epilepsia, jos kohtauksia ollut raskausaikana
• Epiduraali- tai spinaalipuudutus

Este veteen synnyttämiselle:

• Petidiinin annosta <4h, oksikodonin <2h
• 1-tyypin diabetes, lääkehoitoinen raskausdiabetes
• Merkittävä ylipaino tai liikkumisvaikeus, joka voi hankaloittaa ammeesta pois siirtymisen hätätilanteessa
• Perätila
• Monikkoraskaus
• Aktiivinen genitaaligherpes synnyttäjällä tai samassa vedessä oleilevalla kumppanilla

Kuva Tim Marshall / Unsplash

Muistilista vesisynnytystä harkitsevalle:

• Varmista oman synnytyssairaalan käytännöt ja kriteerit
• Ilmoita ennen sairaalaan siirtymistä toive vesisynnytyksestä
• Kumppanille mukaan uima-asu (saatat yllättyä, että haluatkin hänet mukaan ammeeseen)
• Runsaasti juotavaa helposti saataville, tukihenkilö tarjoaa juomaa usein
• Säännölliset vessatauot
• Kokeile rohkeasti erilaisia asentoja ja pyydä apua lepoasennon löytämiseen niin, että voit supistusten välissä torkahtaa
• Voit koskea vauvan päähän sen syntyessä ja ottaa hänet itse vastaan
• Vauvan käsittelyssä veden alla hyvin rauhalliset liikkeet
• Pujota napanuora vauvan ympäriltä hänen ollessa vielä kokonaan veden alla
• Huolehdi, etteivät vauvan kasvot enää mene veden alle hänen tultua pinnalle
• Voit aloittaa ensi-imetyksen ammeessa

- Kätilö Ria Malva